Kalle Vähä-Jaakkola

Esitys oikeudenmukaisesta ja kasvua suosivasta yritysverotuksesta

  • Palkansaajan ja yrittäjän verotuksen vertailu.
    Palkansaajan ja yrittäjän verotuksen vertailu.
  • Yritysverotusvertailu. Mukana hallituksen ja allekirjoittaneen esitys.
    Yritysverotusvertailu. Mukana hallituksen ja allekirjoittaneen esitys.

Hallituksen esitys yritysverotuksen uusimisesta on kaksijakoinen, missä hyödyt jäävät rakenteellisten ongelmien varjoon. Plussana on yhteisöverokannan alentamisen vaikutus ulkomailta tuleviin investointeihin ja verotuksen yksinkertaistuminen. Miinuksena on pienyrittäjien verotuksen kiristyminen, vakavaraisten yritysten ja suuromistajien verotuksen keveneminen. Lisäksi yritysverotuksen kasvua hidastavat rakenteet vahvistuvat entisestään.

 

Listaamattomien yhtiöiden nettovarallisuuteen liittyvä osinkojen verovapaus on VATT:n tutkimuksen mukaan selvästi vääristänyt yhtiöiden taseita (http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/muistiot_8.pdf). Tämä tarkoittaa oman pääoman liian suurta osuutta suhteessa ulkopuoliseen rahoitukseen, jotta saadaan ulos 9%:n nettovarallisuutta vastaava verovapaa osinko (nykyään 60 000 euroon asti osingon saajalle verotonta). Nyt prosenttiosuus laskettiin 8%:iin ja verovapaus poistettiin, mutta verotus on yhä selkeästi muita osinkoja alempi (7,5-8% - muutoin 30-32%). Ongelmana on, että euromääräinen yläraja poistettiin. Tämä tarkoittaa, että yhtiöt pyrkivät entisestään painottamaan omaa pääomaa ja nykyisten suurten osingon saajien verotus helpottuu.

 

Mitä pahaa sitten on nopeasti vakavaraisuuteen pyrkivällä yhtiöllä?

 

Ilman velkavipua eli ulkopuolisen rahoituksen käyttöä yhtiön kasvu hidastuu. Kasvaminen niin sanotusti sukan varteen säästämällä on huomattavasti hitaampaa kuin lainarahaa investoinneissa hyväksi käyttämällä. VATT:n tutkimuksen mukaan varsinkin pienten kasvuyritysten kohdalla tällä on merkittävä vaikutus (http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/wp41.pdf). Koko listaamattomien yhtiöiden nettovarallisuuteen liittyvä veromalli on kansainvälisesti outo lintu.

 

Kärjistetysti sanottuna suuret ja vakavaraiset hyötyivät, pienet ja kasvavat kärsivät hallituksen esityksestä.

 

Tässä on esitys, johon voisivat olla tyytyväisiä niin elinkeinoelämä, kokoomus, SDP, vasemmistoliitto kuin palkansaajat:

 

Yhteisöverokanta alennetaan 15%:iin, jonka tuloksena syntyisi mahdollisesti positiivinen shokki ja ulkomaisia investointeja virtaisi vahvasti Suomeen.

 

Vastapainona osinkoverotus kiristyy myös listaamattomien yhtiöiden kohdalla ja holding-, lakitoimisto-, lääkäriveloitus- yms. kikkailut poistuisivat, jolloin verosuunnittelulla mm. palkan nostaminen pääomatulona ei olisi juuri ansiotuloverotusta kevyempää. Samalla veropohja laajenisi huomattavasti ja kaikki kotimaiset osingot olisivat oikeudenmukaisen osinkoverotuksen piirissä. Listaamattomien yhtiöiden osinkoja verotettaisiin täysimääräisesti pääomatulona kuten pörssiosinkoja hallituksen uudistuksessa. Näin myös listaamattomalle yhtiölle olisi kannattavampaa listautua pörssiin. Nykyinen hallituksen esityshän murentaa tämän täysin.

 

Ainoat helpotukset olisivat osinkojen tasapuoliset verovapaudet. Pörssi- ja listaamattomien yhtiöiden osingot olisivat 2000 euroon asti verovapaita. Tämä lisäisi huomattavasti kotitalouksien sijoituksia yrityksiin ja vahvistaisi kotimaista omistajuutta.

 

Aloittavan ja pienyrittäjän (yrittäjäosakas) verotusta helpotetaan 5000 euron osinkojen verovapaudelle nostettaessa omasta yrityksestä. Tämä osinkohan kuten muutkaan ”verovapaat” osingot eivät ole verottomia. Jokaista osinkoa vastaavasta yritysvoitosta on jo maksettu 15%:n yhteisövero (esimerkiksi 5882 euron voitosta verotetaan tuo 15% ja osinkoa jää jaettavaksi 5000 euroa). Yrittäjäosakkaan korotettu osinkojen verovapaus kannustaa aloittavaa yrittäjää ja osaltaan palkitsee yrittäjäriskin ottamista. Oheisesta kuvasta näkyy, mikä ero verotuksessa syntyy 39200 euron ansioilla palkansaajan ja yrittäjän välille.

 

Esittämäni malli yksinkertaistaa yritysverotusta huomattavasti ja asettaa listaamattomat sekä listatut yhtiöt verotuksellisesti samalle viivalle. Kaiken kaikkiaan yritysten kasvuvauhti voimistuisi, työpaikkoja syntyisi enemmän ja valtion verotulot kasvaisivat. Yritysveroaste olisi OECD:n keskiarvon mukainen (42,2%; ks. oheinen kuva).


Lisäksi aloittavan ja pienyrittäjän riskejä pitäisi vähentää ensimmäisen ja ensimmäisten työntekijöiden työnantajamaksuhelpotuksilla. Tällöin syntyisi myös uusia työpaikkoja ja yritysten kasvu nopeutuisi. Nykyisen hallituksen esittämä kasvurahasto on kooltaan liian pieni korjaamaan yritysrahoituksen ongelmia taantuneessa taloustilanteessa. Koko pitäisi olla kymmenkertainen. Lisäksi siemen- ja kasvuyrityksiin sijoittavalle pääomasijoittajalle pitäisi tarjota selkeä verokannustin. Pääomasijoituksesta syntyvä arvonnousu voisi olla 50% verovapaata ja loppuosasta maksettaisiin pääomatuloveron mukaisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Mielestäni esitys on oikealla jäljillä. Siinä on kaksi heikkoutta:
* Suhdanneherkkyys. Talouden nousukautena esittämäsi malli kannustaa velkaantumaan ulkopuolisella rahalla. Vastaavasti talouden laskukautena yrityksellä ei ole omaa pääomaa vaan runsaasti velkaa mikä lisää riskiä konkursseista ja työttömyydestä.
* Perheyrittäminen. Yrityksen kasvu ei tapahtuisi omalla rahalla vaan ulkopuolisella rahalla, myymällä liiketoiminta tai listautumalla pörssiin. Perheomistaminen ei olisi niin palkitsevaa kuin nykyisessä voimassa olevassa mallissa tai hallituksen esittämässä mallissa.

Kokonaisuus on kuitenkin hyvä. Nostan peukun ylös!

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola

Kiitos hyvistä huomioista. Esitys on tosiaan tehty sillä perusteella, että se voisi Suomenkin poliittisessa järjestelmässä mennä läpi. Siksi kyseessä on jonkin asteinen kompromissi taloustieteen ja talouspolitiikan välillä. Yritysveroaste olisi hyvä olla vielä esittämääni pienempi. Näin saataisiin enemmän kasvuhakuisuutta ja uusia työpaikkoja.

Suhdanneherkkyys on tosiaan nykymalliin ja hallituksen esitykseen verrattuna ilmeinen. Lääkkeenä on osin valtion toimet taantumien aiheuttamassa rahoituslamassa ja vireä uusien yritysten syntymistä kannustava järjestelmä. Toisaalta toimivan pankkivalvonnan kautta pitää markkinakorkojen kaitsea yritysten liiallista velkaantumista.

Perheyrittämisen luonne ainakin muuttuu ja yrittäjäosakkaille suunnattu osinkojen verovapaus 5000 euroon asti ulottuisi maksimissaan kolmeen osakkaaseen.

Esityksessä on myös kolme vahvasti vaikuttavaa tekijää: oikeudenmukaisuus (osin kasvun kustannuksella) ja verotuksen yksinkertaistuminen sekä soveltuminen nykyaikaiseen avomarkkinatalouteen.

Raimo Karppinen

"Aloittavan ja pienyrittäjän (yrittäjäosakas) verotusta helpotetaan 5000 euron osinkojen verovapaudelle nostettaessa omasta yrityksestä. Tämä osinkohan kuten muutkaan ”verovapaat” osingot eivät ole verottomia. Jokaista osinkoa vastaavasta yritysvoitosta on jo maksettu 15%:n yhteisövero."

Yrityksen verotus on yrityksen.
Henkilöverotus on henkilön.
Riippumatta siitä onko henkilö yhtiönsä omistaja tai ei.

Annan esimerkin.

Yritys tekee oman tilinpäätöksensä ja sen mukaisen veroilmoituksen, josta maksaa yhteisöveroa.

Yrityksen omistaja saa itselleen verottajan ennalta täyttämän veroehdotuksen edellisen vuoden tuloistaan.

Miten ihmeessä Te saatte näistä kahdesta yhden ja saman asian !

Suomeen on saatu rakennettua Osakeyhtiöillä kikkailevien keinottelijoiden rälssi.

Joissain puheenvuoroissa itketään siitä, kun listaamattoman osakeyhtiön omistajariepu joutuu laittamaan omaisuuttaan peliin.

Täällä taas toivotaan verohelpotuksia - vielä lisää - siemenrahastoja yrityksen toimintaan ettei nyt vaan tarvitsi pankkiin mennä, jolloin joutuisi hinnoittelemaan sitä liikeideaa ihan markkinahintaan.

Rahoitusta aina saadaan. Kyse on vaan siitä mitä siitä pitäisi maksaa.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola

Käytännössä varsinkin yksinyrittäjän verotus pitää rinnastaa palkansaajaan eli henkilöverotukseen. Kuten blogin kuvasta käy ilmi, mikäli yrittäjällä yelin ja palkansaajalla työnantajamaksujen jälkeen bruttopalkka on 39200 euroa vaikuttaa esittämässäni mallissa tuo 5000 euron verovapaus niin, että yrittäjällä jäisi käteen noin 2100 euroa enemmän kuin palkansaajalla. Ottaen huomioon osakeyhtiön kirjanpito, yrittäjäriski, yms. ei tuo ero ole huikea.

Taantumassa ja lamassa markkinarahoitus (pankit ja sijoittajat) on usein lamaantunut. Tällainen on pitkälti Suomessakin tilanne. Silloin valtiovallan, jolla ei ole samanlaisia rahoitusongelmia pitää astua kuvaan. Tämä onnistuu, mikäli valtion talouspolitiikka on ollut vastasyklistä eli säästetty hyvinä aikoina ja elvytetty tarvittavin osin matalasuhdanteessa.

Verotuksen painopisteen siirtäminen yrittäjyydessä voittojen kotiuttamiseen yrityksen voiton sijaan on oikeudenmukainen ratkaisu, joka vielä ruokkii kasvua sekä tuo ulkomaisia investointeja. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritysympäristö taas on elinehto työpaikkojen luomisessa ja tuottavuuden parantamisessa. Tämä taas luo talouskasvua ja valtiolle lisää tuloja oikeudenmukaisen yhteiskunnan tukiverkoston ylläpitoon.

Raimo Karppinen

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ...

Kun osakeyhtiö perustetaan, perustetaan lainsäädännön edessä aivan itsenäinen toimija.
Se voi tehdä oikeustoimia toisia yrityksiä tai yksityisiä henkilöitä vastaan.
Se ei lakkaa olemasta edes sillä hetkellä, kun sen ainoa ja yksi omistaja kuolee.

Silloin kun yrittäjän verotusta verrataan palkansaajaan yrityksen verotuksen kautta - puhutaan toiminimi-yrittäjästä.
Tämä on ainoa oikea tapa verrata näitä kahta todellisuutta toisiinsa.
Oy:n lisäksi Ay tai Ky yhtiömuotoina eivät ole sama asia kuin palkansaajan henkilöverotus.

Milloin on missään maailmassa todistettu tilanne, jossa valtio olisi säästänyt hyvinä aikoina panostaakseen sitten vastasyklisesti taantumassa yhtään mihinkään ?
Aika erikoista puhetta liberaalilta, joka varmaankin kaikkein eniten kammoksuu valtion viisivuotissuunnitelmia.
Neuvostoliitto tätä kait on viimeisimpänä toteuttanut.

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola Vastaus kommenttiin #6

Lain kannalta osakeyhtiö on itsenäinen toimija, mutta taloustieteessä asia on hieman erilainen. Osakeyhtiön omistaa viime kädessä ihminen ja ihmiset. Yritysverotuksella on suora vaikutus omistajien verotukseen ja välillisesti viime kädessä työpaikkojen syntymiseen. Voisimmehan ajatella, että yrittäjäosakkaan ja toiminimen kautta harjoittavan yrittäjän ansiotuloverotusta eriytettäisiin palkansaajien vastaavasta, jotta yrittäjäriski huomioidaan ja näin kannustetaan yrittäjyyteen. Tämä olisi kuitenkin verotuksen selkeyden ja yksinkertaistamisen kannalta yleensä huonompi vaihtoehto.

Kehittyneet taloudet ovat 60-luvulta finanssikriisiin asti harjoittaneet jonkin asteista vastasyklistä talouspolitiikkaa kuten Suomikin 2000-luvun alkupuolella. Suomessa valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni ennen kriisiä. Lisäksi menoja pidettiin kohtuullisesti kurissa verrattuna muihin kehittyneisiin talouksiin. Itse asiassa makrotalouden lukujen valossa 60-luvulta kriisiin asti Suomi harjoitti vastasyklistä talouspolitiikkaa. Kritiikkiä voi esittää, että elvytys on varsinkin viimeisen kolmen taantuman aikaan ollut hyvin kirjavaa ja velkojen takaisinmaksu (tai ainakin velkasuhteen pienentäminen) olisi pitänyt olla voimakkaampaa.

Kehittyvistä talouksista melkein kolmasosa on harjoittanut vastasyklistä talouspolitiikkaa, kun ennen ei juuri lainkaan. Lisäksi kehittyvistä talouksista moni euromaakin harjoitti myötäsyklistä talouspolitiikkaa 2000-luvulla ennen kriisiä ja varsinkin kriisissä.

Liberaaliuteni on varsinkin arvoliberaaliutta, mutta myös osaksi markkinaliberaaliutta. Yksilön kannalta kannatan nykyistä Suomen järjestelmää voimakkaampaan vastuunottamiseen.

Keynesiläisyys (vastasyklinen talouspolitiikka, johon sisältyy mm. elvytystä) ei ole vielä kuollut, minkä taloustutkimus nykykriisistäkin osoittaa.

Jotta Suomessa saataisiin yritysverotus uudistuksesta dynaamiset hyödyt irti, pitäisi myös palkansaajien ostovoimaa parantaa. Palkankorotukset pitäisi olla vuositasolla 1,5-2% ja hallituksen heittää päälle ansiotuloveroalennus luokkaa 1,2-1,5 mrd.

Vanhasta blogimerkinnästäni voi lukea mm. näistä, jos intoa riittää:

http://makrotalous.blogspot.fi/2013/03/oikeat-laak...

Valtionvelasta täältä:

http://kallevh-jaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän KalleVh-Jaakkola kuva
Kalle Vähä-Jaakkola

Vielä lisänä:

Verotuet ja -vähennykset pitää lähtökohtaisesti olla taantumavaiheen työkaluja. Pitemmällä tähtäimellä ja nousukaudella tukien määrää pitää karsia rankasti verotuksen yksinkertaistamisen ja läpinäkyvyyn takia.

Toimituksen poiminnat